Viime viikolla uutisoitiin uusimmista Pisa-tuloksista ja kuinka ne ovat heikenneet Suomella edellisistä mittauksista niin matematiikassa, lukutaidossa kuin luonnontieteissäkin. Ensitulokset piirtävät kieltämättä aika karua kuvaa osaamisen tasosta ja sen heikkenemisestä. Kaikissa kategorioissa suomalaisoppilaat saavat edelleen keskiarvoa paremmat pisteet. Se, mikä huolta on kuitenkin herättänyt on laskun lisäksi se, että pistemäärät ovat laskeneet Suomessa rajummin kuin muissa maissa. Erityisesti lukutaito on kyykännyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Myös matematiikassa taidot ovat heikenneet: erinomaisesti pärjäävien määrä on jatkuvasti vähentynyt ja heikosti pärjäävien määrä kasvanut sekä myös keskiarvot laskeneet. Samanlaista kehitystä on nähtävissä kaikissa OECD-maissa.
On tärkeää keskustella siitä, minkälaiset Pisa-tulokset eri maat saavat ja mikä muutoksiin mahtaa olla syynä. Kääntäisin keskustelua kuitenkin myös siihen, miksi Pisa-tutkimusta tehdään? Mitä Pisa-tutkimuksen tarkoituksena on tutkia? Pisa 22 Ensituloksia -julkaisun johdannossa (s. 9) todetaan, että
”tutkimusohjelman tarkoituksena on tutkia, miten perusopetuksen päättövaiheen tienoilla olevat 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi.”
Kyse ei ole siis siitä, mikä maa saa paistatella auringossa korkeimpien pisteiden kanssa tai mihin maahan tehdään eniten koulutuksen kehittämisen tiimoilta tutustumismatkoja. Kyse on siitä, miten nämä meidän nuoremme tulevat pärjäämään omassa tulevaisuudessaan ja arjessaan. Miten he selviävät elämässään vastaantulevista haasteista? Mitä keinoja heillä on ratkaista pulmatilanteita? Näihin arjen haasteisiin tarvitaan yleissivistystä: matematiikkaa, lukutaitoa, luonnontieteitä, taloustieteitä. Tätä näkökulmaa pysähdytään harvemmin mediassa pohtimaan. Pisa-testin pohjalta voidaan kuitenkin tarkastella myös nuorten arjenhallinnan taitoja, vaikka testi ei suoraan juuri näitä taitoja mittaakaan. (Voi miten kiinnostavaa olisikin jos teetettäisiin laaja, kansainvälinen arjen taitoja mittaava tutkimus!)
Kyse on siitä, miten meidän nuoremme tulevat pärjäämään omassa tulevaisuudessaan ja arjessaan.
Arki tuntuu helposti suurelta ja tylsältä möhkäleeltä, mutta tarkemmalla tarkastelulla voi huomata, miten monimutkainen verkosto se itse asiassa on. Kun tämän verkoston osaset toimivat sujuvasti niin yksinään ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, muodostuu ihmiselle sujuva arki, joka tukee jokapäiväistä elämää ja jaksamista. Arki koostuu esimerkiksi asunnosta huolehtimisesta, ruokaan ja syömiseen liittyvistä asioista, pyykkihuollosta ja rahatalouden pyörittämisestä. Nämä linkittyvät toisiinsa moninaisin tavoin. Otetaan esimerkiksi pyykinpesu. Jos sinun täytyisi kuvailla pyykinpesu prosessina, mitä vastaisit? Minulla tulee mieleen ensimmäisenä pyykkikoneen täyttäminen, pesuaineen mittaaminen ja koneen käynnistäminen. Jo tähän kolmen kohdan listaan liittyy kuitenkin monta muutakin asiaa: Minkälaisia vaatteita ja muita tekstiilejä pesen? Miten lajittelen ne? Mitä pesuainetta valitsen? Mistä ostan sen? Paljon se maksaa? Onko siihen varaa? Tarvitsenko muuta pesuaineen lisäksi? Missä ja millä koneella pesen pyykin? Missä taas kuivaan pyykin ja miten? Mitä teen kuivalle, puhtaalle pyykille? Mitä tapahtuu jos en pesekään ollenkaan pyykkiä? Ja niin edelleen. Se tietotaito, jota tarvitaan oman arjen pyörittämiseen, on uskomattoman suuri, juuri näistä pienistä palasista ja tiedonmurusista rakentuva kokonaisuus.
Tässä piilee yhteys Pisa-tutkimuksessa menestymiseen. Jos nuorella on puutteita siinä mitattavien perusasioiden hallinnassa on mahdollista, että arjenhallinta kokonaisuudessaan voi muuttua haasteelliseksi. Tämä on mielestäni se tärkein syy, miksi meidän tulisi olla huolissaan nuorten perustaitojen heikkenimisestä. Ihminen tulee heikkojen perustaitojen ja kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeuden myötä myös haavoittuvammaksi esimerkiksi väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle. Vahva arjenhallinta taas lisää ihmisen kokonaishyvinvointia ja pystyvyyden tunnetta sekä tukee mielenterveyttä.
Jos nuorella on puutteita Pisa-tutkimuksessa mitattavien perusasioiden hallinnassa on mahdollista, että arjenhallinta kokonaisuudessaan voi muuttua haasteelliseksi.
Onko sinulla lähipiirissäsi nuori, joka kaipaisi tukea arjen kokonaisuuden hahmottamiseen ja taitojen harjoittelemiseen? Tai kaipaisitko itse vahvistusta omaan arkeesi? Tämän asian kanssa ei tarvitse olla yksin. Qotonassa me haluamme olla tukena ja vierelläkulkijana arjenhallinnan oppimisen matkalla. Ota rohkeasti yhteyttä! Vinkkaan, että tämä toimii myös erinomaisena, aineettomana ja vastuullisena joululahjana! Nyt meillä on menossa joulukampanja, ja ohjauksen saa pienellä alennuksella.
Rauhallista joulunaikaa kaikille!
– Sallaroosa